Pahenemisvaiheen hoidosta päättää aina neurologi. Jos pahenemisvaihe alentaa selkeästi toimintakykyäsi (esim. kävelyn heikentyminen, toisen silmän näöntarkkuus heikkenee), harkitaan kortisonipulssihoitoa. Se ei paranna pahenemisvaiheesta toipumisen ennustetta, vaan nopeuttaa luonnollista toipumista. Pelkkä tuntohäiriö-oire ei ole pääsääntöisesti aihe kortisonipulssihoitoon, ellei se ole poikkeuksellisen kivulias tai aiheuta esimerkiksi virtsaamisen vaikeutta.
Pahenemisvaihe kirjataan sairauskertomukseesi. Lisäksi neurologi arvioi lääkehoitosi tehoa ja sitä, tarvitaanko esimerkiksi kuvantamistutkimuksia.
Ennen kortisonipulssihoitoa otetaan verikokeita ja virtsanäyte. Jos pahenemisvaiheeseen liittyy infektio, täytyy se hoitaa ensin. Jos kyseessä on virtsatieinfektio, voidaan pahenemisvaiheen hoito antaa yhtäaikaisesti infektion kanssa.
Ensimmäisellä kerralla kortisonipulssihoito toteutetaan neurologian osastolla suonensisäisesti annosteltuna. Seuraavat hoitojaksot voidaan toteuttaa tablelttilääkityksenä kotioloissa. Kortisonipulssihoito annetaan yleensä 3–5 vuorokauden mittaisena hoitona.
Kortisoni saattaa aiheuttaa ohimeneviä haittavaikutuksia, joista yleisimpiä ovat unettomuus, levottomuus, mielialan vaihtelut (ärtyneisyys tai ahdistuneisuus), vatsavaivat (närästys), verenpaineen ja verensokerin nousu. Oireita voidaan lievittää tarvittaessa oireenmukaisella hoidolla. Vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia.
Jos pahenemisvaihe on vaikea, eikä kortisonihoidolla saavuteta toivottua vastetta, voidaan joskus käyttää suonensisäistä immunoglobuliinihoitoa, tai vakavissa pahenemisvaiheissa plasmanvaihtohoitoa, jossa verestä poistetaan haitallisia tulehdusta aiheuttavia vasta-aineita.
