Avoterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Avoterveydenhuolto
Perusterveydenhoito
Erikoissairaanhoito
Sairauden oireet
MS-taudin oireet
Oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista. Hermoja ympäröivä myeliinivaippa (=eristekerros) vaurioituu.
Oireiden moninaisuus ja yksilöllisyys
Tulehduspesäkkeitä voi olla monilla keskushermoston alueilla, ja siksi eri puolella kehoa voi esiintyä erityyppisiä oireita.
Oireilu on tyypillisesti aaltomaista, johon saattaa liittyä mm.
- toisen silmän näönhämärtyminen
- raajan/raajojen puutuminen
- kaksoiskuvat
- raajan/raajojen heikkous
- tasapainohaasteet
- huimaus
- puhehäiriö
Sairastumisikä on tyypillisesti 20-40 vuotta, mutta MS-tauti voidaan todeta myös myöhäisemmällä iällä.
MS-taudin näkymättömät oireet
MS-tautiin liittyy myös joukko näkymättömiä oireita etenkin sairauden myöhäisemmässä vaiheessa. Näitä ovat esimerkiksi muistiin ja keskittymiseen liittyvät haasteet sekä väsymysoireisto (fatiikki).
Alta löydät MS-taudista kertovia yleisoppaita eri kielillä.
- Opas: Tietoa ja tukea elämään MS-taudin kanssa (pdf) – MinultaSinulle.fi
- Ruotsinkielinen opas: Tietoa ja tukea elämään MS-taudin kanssa (pdf) – MinultaSinulle.fi
- Venäjänkielinen opas: Tietoa ja tukea elämään MS-taudin kanssa (pdf) – MinultaSinulle.fi
- Englanninkielinen opas: Tietoa ja tukea elämään MS-taudin kanssa (pdf) – MinultaSinulle.fi
Kuva 1. MS-taudin tyypilliset oireet (Lähde: www.minultasinulle.fi/)
Hoidon aloitus ja seuranta
Kaikki MS-taudin lääkkeet vähentävät taudin pahenemisvaiheita ja uusia magneettikuvassa näkyviä tulehdusmuutoksia. Sitoutuminen lääkehoitoon on toimintakykysi kannalta tärkeää, sillä vaikka oireita ei olisikaan niin MS-tauti ei poistu elimistöstä. Valinta MS-taudin lääkehoidosta tehdään yhteistyössä potilaan ja lääkärin kanssa.
Ennen lääkehoidon aloitusta tehdään laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, tarkistetaan onko rokotuksesi ajantasalla ja varmistetaan, että hammaslääkärin edellisestä tarkistuksesta ei olisi kulunut kauemmin kuin 6 kuukautta.
Kun lääkealoitukseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet on tehty, lääkäri antaa luvan lääkehoidon aloittamiseen. Mikäli lääkkeesi on muu kuin tablettilääke, hoitaja varaa ajan ensimmäiselle hoitokerralle. Pistettävien lääkkeiden aloitus tapahtuu poliklinikalla hoitajan vastaanotolla ja infusoitavat (suoneen annosteltava) lääkkeet annetaan sairaala Novan hoitokeskuksessa. Tablettimuotoisen lääkkeen voi aloittaa heti, kun lääkäri on antanut aloitusluvan, tehnyt reseptin ja olet sopinut aloituksen hoitajan kanssa.
Lääkkeen tehoa ja turvallista käyttöä seurataan laboratorio- ja kuvantamistutkimuksin. MRI-kuvauksia tehdään yleensä 6 kuukautta taudinkulkua muuntavan lääkkeen aloittamisesta ja sen jälkeen vuosittain 3–5 vuoden ajan.
Laboratoriolähetteet ja ajanvaraukset tutkimuksiin ilmoitetaan sinulle. Tulokset kirjataan hoitokertomukseesi ja voit lukea ne halutessasi OmaKannasta.
Hoidon jatkoseuranta erikoissairaanhoidossa
Hoidon seuranta erikoissairaanhoidossa
Lääkehoitoa saavan MS-potilaan seuranta kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Seuranta tapahtuu neurologian poliklinikalla. Poliklinikalla on myös seurantavastuu niistä potilaista, joiden MS-diagnoosi ei ole vielä varma. MS-taudin diagnoosin jälkeen seuraava kontrollikäynti lääkärille ja hoitajalle on noin 6 kuukauden kuluttua MS-taudin taudinkulkua muuntavan lääkityksen aloituksesta. Lääkärin vastaanotolla tehdään neurologinen tutkimus, käydään läpi tehtyjen tutkimusten tulokset, arvioidaan lääkehoidon tehoa, kartoitetaan oireitasi sekä toimintakykyäsi.
Tietoa säännöllisistä kontrollikäynneistä
Kontrollikäynnit lääkärillä ja hoitajalla ovat yleensä vähintään 12 kuukauden välein, riippuen potilaan yksilöllisistä oireista/voinnista, käytössä olevasta taudinkulkua muuntavasta lääkityksestä ja tautiaktiaktiivisuudesta.
Radiologista tautiaktivisuutta seurataan aivojen magneettikuvilla (MRI). MRI tehdään 6 kuukauden kohdalla lääkityksen aloituksesta tai MS-taudin lääkehoidon vaihdosta (ns. lähtötason magneetti). Tämän jälkeen yleensä vuosittain ainakin ensimmäisten 3–5 vuoden ajan.
Jatkossa vuosittaiset kontrollikäyntisi voivat tietyin edellytyksin olla vain hoitajan vastaanotolle. Tämä on mahdollista silloin, kun vointisi on vakaa, eikä sinulle ole suunniteltu MRI-kontrollia seuraavan vastaanottokäynnin yhteyteen, eikä sinulla ole lausuntotarpeita (esim. lääkekorvattavuus voimassa, ei muutoksia kuntoutussuunnitelmaan).
MS-taudin lääkehoitoihin liittyvistä laboratorioseurannoista huolehtivat hoitajat. Mitä laboratoriokokeita, ja kuinka usein niitä otetaan, riippuvat sinulle määrätystä lääkehoidosta. Potilaita ohjataan katsomaan ammattilaisten kirjaukset ja laboratoriotulokset Omakanta-palvelun kautta.
Tarvittaessa sinut ohjataan eteenpäin muille ammattilaisille oireidesi ja tarpeidesi mukaan esim. fysioterapeutille, sosiaalityöntekijälle, neuropsykologille tai uroterapeutille.
MS-taudin hoidon seurannassa neurologian poliklinikalla on käytössä valtakunnallinen MS-taudin hoidon seurantajärjestelmä (MS-rekisteri ja MyMS-palvelu).
Huomioitavia asioita kontrollikäyntien välissä
Jos sinulla on kontrollikäyntien välissä mitä tahansa kysyttävää hoitoosi tai lääkitykseesi liittyen tai epäilet MS-taudin pahenemisvaihetta, voit olla arkisin yhteydessä puhelimitse neurologian poliklinikan hoitajaan.
Mahdollinen pahenemisvaihe
MS-tautiin liittyvät pahenemisvaiheet
Aaltomaisessa MS-taudissa esiintyy niin sanottuja pahenemisvaiheita. Pahenemisvaihe (relapsi, ”shuubi”) on MS-tautiin liittyvä tilanne, jossa sinulle ilmaantuu uusia, neurologisia oireita tai vanhat oireesi pahentuvat äkillisesti. Huomioithan, että pahenemisvaiheisiin liittyy aina myös ajallinen ulottuvuus: oireet kestävät vähintään 24 tuntia ja sitä on edeltänyt vähintään 30 vuorokauden tasainen jakso.
Pahenemisvaihe saattaa kestää päiviä tai viikkoja, minkä jälkeen oireet yleensä lievittyvät osittain tai kokonaan. Osa oirejaksoista helpottaa spontaanisti ilman kortisonipulssihoitoa. Vähän toimintakykyä haittaavan pahenemisvaiheen hoidoksi riittää usein lepo, sairausloma ja oireenmukainen hoito.
Neurologisten oireiden korostuminen kehon lämpötilan noustessa tai pelkkä uupumus eivät yleensä ole merkkejä pahenemisvaiheesta.
Pahenemisvaiheet paranevat useimmiten itsestään kokonaan tai osittain. Rajun pahenemisvaiheen jälkeen voi kuitenkin jäädä pysyviä niin kutsuttuja jäännösoireita, jotka ilmenevät esimerkiksi liikunta- tai toimintakyvyn häiriöinä. Pahenemisvaiheiden määrä on aina yksilöllinen. Yleensä pahenemisvaiheita esiintyy useammin MS-taudin alkuvaiheessa.
Kuva 2. Pahenemisvaiheiden tunnistaminen ja toimintaohjeet niiden ilmaantuessa (www.minultasinulle.fi)
Jos epäilet pahenemisvaihetta, toimi näin
Jos epäilet pahenemisvaihetta ja oireesi ovat kestäneet vähintään vuorokauden, ota aina yhteyttä neurologian poliklinikan sairaanhoitajaan. Hän voi esittää tarkentavia kysymyksiä tai tarvittaessa konsultoida lääkäriä ja ohjata sinut sairaalan päivystykseen. Neurologian poliklinikan puhelinaika arkisin ma-to klo 8.00–13.00 ja pe kl0 8.00–12.00, p. 014 269 5560.
Jos oireesi ovat voimakkaita ja koet tarvitsevasi kiireellistä hoitoa neurologian poliklinikan aukiolojen ulkopuolella, soita aina ensin maksuttomaan Päivystysapu-palveluun 116117.
